Eddie ja Hilma
Dirlian G-pentue
Walesinspringeri-pentueen vaiheita syntymästä luovutusikään
perjantai 31. toukokuuta 2019
Kaikki kodeissaan
sunnuntai 26. toukokuuta 2019
Sisko ja sen veli pitää vauhtia yllä
Hauskaa noiden kolmen touhuja oli seurailla (videot ajalta jolloin pikku-Edikin oli mukana touhuissa) ja nyt sitten ihmetellään melkein itseohjautuvaa kaksikkoa joka touhuaa pihalla isompien perässä tai itsekseen. Hippu tosin löysi jo neljän aiemmin muuttaneen pentunsa lähdön jälkeen uudelleen jonkinlaisen tehomammavaihteen ja vahtii pentuja nyt jotenkin tarkemmin ja myös leikkii niiden kanssa, mikä aiemmin oli ihan satunnaista. Hippu on löytänyt sisäisen paimenkoiransa, ja yrittää pitää pentuviikareita jotenkin kasassa, ihan oikeaoppisin paimenkoiran elkein. Mutta sattuuhan sitä että pentukatras häviää kun hetkeksi herpaantuu, kun mammalle tulee muuta tekemistä, on haukuttava pyöräilijää, bongailtava rastaita Kukan kanssa tms hyvin tärkeää. Sen jälkeen on taas paikannettava missä ipanat vilistävät. Jännityksellä odottelemme saako Hilma osakseen jatkuvan vartioinnin ja seurannan kunhan toinenkin Edi-veljistä tuosta lähtee omaan kotiinsa.
sunnuntai 19. toukokuuta 2019
Enää kolmikko temmeltää kennelissä
Pennut täyttävät tänään 8 vkoa, ja jo 4 heistä asustelee jo omassa kodissaan. Gustav , nyk. Kusti muutti Helsinkiin perjantai-iltana, ja eilen illalla oli Gina-neidin vuoro lähteä kotiin Nurmijärvelle. Ginan uusi oma nimi on vielä mietintävaiheessa. Onneksi nämäkin kaksi pientä muuttajaa tuntuvat sopeutuneen uusiin oloihinsa.
Meillä täällä ovat siis enää veljekset Glenn ja Greg, jotka molemmat ovat saamassa nimen Edi, joten meillä on sitten täällä nyt veljekset iso- ja pikku-Edi, joille kuria ja jöötä yrittää pitää siskonsa Hilma Wilda-Gabriella. Pienempi Edi muuttaa omaan kotiinsa loppuviikosta ja toinen Edi viipyy vielä viikon pidempään. Sen jälkeen Hilma saa tyytyä mammansa ja mummien seuraan. Hippu tuntuu seurailevan tuon jäljellä olevan koplansa kintereillä hiukan entistä enemmän, mutta kyllä vinhaa vauhtia viilettävä kolmikko välillä onnistuu eksyttämään mammankin jäljiltään. Sitten kun huutelen pikkuisia, haukahtelee Hippukin tai joku mummeista, ja pikkukoirat juoksevat jostain retkiltään. Aika pätevä seitsikko meillä jo oli ulosmenojen ja sisälle syömään tulon suhteen, mutta tuntuu että aina paremmaksi menee. Nyt kolmikko jo pian ulkoa tultua jonottaa ruokailemaan portin takana, ja syömäön tullaan heti eikä kukaan jää haahuilemaan eteiseen. Kamalan siistiä vankilassakin jo on, pikkukoirat käyttävät enimmäkseen laatikkoa vessanaan, ja sanomalehtipaperin kulutus on laskenut merkittävästi. Paljolla ulkoilulla on kyllä osuutta asiaan. Ilmat ovat todellakin hellineet kesälomalaista, ja tänäänkin on voitu ulkoilla kyllälti. Näyttää olevan pienille sukanriepottajille hyvin mieluisaa puuhaa.
torstai 16. toukokuuta 2019
Muuttoliike alkoi
Toissapäivänä se sitten alkoi, pienoisten muutto omiin koteihinsa. Ensimmäisenä maailmalle lähti Giselle, joka muuntautui Alliksi ja asustelee nykyään Raumalla. Tämän päivän muuttaja oli Gil, joka iltapäiävllä matkaili kotiinsa Kouvolaan ja tuntee nykyään nimen Leevi. Viestit ja videot maailmalta kertovat, että pikkumuuttajat ovat olleet ihan reippaina uusissa kodeissa vaikka kaikenlaista uutta ja jännää eteen on tullut.
Ennen lähtöä tehtiin suuri loppupunnitus, ja todettiin että ihan kivasti on ruoka maistunut ja ihan hyvänkokoisia pentuja ovat kaikki, vaikka kokoero suurimman ja pienimmän välillä onkin 1,5 kg. Pulska Leevi-Gil painoi keskiviikkona 5,7kg ja pikkuisin kaikista Glenn 4,1 kg. Siihen väliin asettui sitten välikoon pojat 5,3kg panollaan, Alli-Giselle 4,6kg:llaan, ja kaksi muuta tasapaksua tyttöstä 4,4 kg painollaan. Vertailun vuoksi, Hippu-Mamma itse painoi 3,6kg samanikäisenä eikä se ollut pentueensa pienin.
Hippu on ottanut pentujen lähtemisen lunkisti. Tosin tänään illalla Leevin lähdettyä se iltaulkoilulla taisi tuntea jonkinlaista tarvetta seurustella enemmän jäljelä olevan lapsilaumansa kanssa. Pennut eivät juurikaan ole ulkona kiipeilleet Hipun päällä, jo siitäkin syystä että lintujen ilmaantunminen pihapuihin on pitänyt Hippua ja Kukkaa kovin kiireisenä. Mutta nyt illalla se pyöriskeli ja kieriskeli pentujen kanssa, ja seuraili vähän muutenkin välillä niiden menoa. Ehkä sille tuli mieleen vähän kuitenkin pitää huolta, etteivät kaikki heti häviäisi... Muutenkin lauma tuntuu jo älyttömän pieneltä, kun 2 on poissa. Lauantai-iltana on varmasti ihan autiota, kun Gustav ja Ginakin ovat lähteneet.
Kuvasatoa viisikin iltaulkoilulta, videointi alkaa olla jo aika mielenkiintoinen ajatus, kun kaksi pentua viipottaa tuolla, yksi tuolla, ja joku on hetken hukassa kokonaan... :D
Ennen lähtöä tehtiin suuri loppupunnitus, ja todettiin että ihan kivasti on ruoka maistunut ja ihan hyvänkokoisia pentuja ovat kaikki, vaikka kokoero suurimman ja pienimmän välillä onkin 1,5 kg. Pulska Leevi-Gil painoi keskiviikkona 5,7kg ja pikkuisin kaikista Glenn 4,1 kg. Siihen väliin asettui sitten välikoon pojat 5,3kg panollaan, Alli-Giselle 4,6kg:llaan, ja kaksi muuta tasapaksua tyttöstä 4,4 kg painollaan. Vertailun vuoksi, Hippu-Mamma itse painoi 3,6kg samanikäisenä eikä se ollut pentueensa pienin.
Hippu on ottanut pentujen lähtemisen lunkisti. Tosin tänään illalla Leevin lähdettyä se iltaulkoilulla taisi tuntea jonkinlaista tarvetta seurustella enemmän jäljelä olevan lapsilaumansa kanssa. Pennut eivät juurikaan ole ulkona kiipeilleet Hipun päällä, jo siitäkin syystä että lintujen ilmaantunminen pihapuihin on pitänyt Hippua ja Kukkaa kovin kiireisenä. Mutta nyt illalla se pyöriskeli ja kieriskeli pentujen kanssa, ja seuraili vähän muutenkin välillä niiden menoa. Ehkä sille tuli mieleen vähän kuitenkin pitää huolta, etteivät kaikki heti häviäisi... Muutenkin lauma tuntuu jo älyttömän pieneltä, kun 2 on poissa. Lauantai-iltana on varmasti ihan autiota, kun Gustav ja Ginakin ovat lähteneet.
Kuvasatoa viisikin iltaulkoilulta, videointi alkaa olla jo aika mielenkiintoinen ajatus, kun kaksi pentua viipottaa tuolla, yksi tuolla, ja joku on hetken hukassa kokonaan... :D
Mamman kimpussa
Potretteja
Parisen iltapuhdetta meni pentuja kuvatessa, homma jossa pitäisi olla lehmän hermot ja elefantin kärsivällisyys, ja jonka mieluusti ulkoistaisin jos voisin. Nytkin penturaukat olivat ehtineet unen partaalle tai vasta heräilemässä, ja ihan velttojen koiranpentujen seisottaminen tai seisottaminen noin yleensäkään ei ole lempihommiani. Jotain kumminkin saatiin kasaan, vaikka "passikuvissa" penturaukkojen ilmeet ovat kertovat... Perinteisesti tämä on laji, jossa ratkaisee nopeus, onni, tähtien asento...ja tietysti jotkut ovat yhteistyöhalukkaampia kulloinkin kuin toiset. Kiitokset avusta Minnille ja Niinalle!
Pennut 7,5 vkoa
Dirlian Gangster Indeed
Dirlian Gentleman Criminal
Dirlian Greatest Gunman
Dirlian Gangster's Bride
Dirlian Granny's Pride
sunnuntai 12. toukokuuta 2019
Pennut 7 vkoa
Yrittämisen puutteesta ei voi pentuja ainakaan syyttää...
(Äitikin tarvitsee joskus omaa aikaa, varsinkin äitienpäivänä 😂)
Niin se aika lentää kun on hauskaa, ja viime viikollakin sitä lystiä on riittänyt. Pääsääntöisesti säät ovat suosineet, ja työpäìvinäkin pennut pääsivät pariin otteeseen pihastelemaan. Nyt alkoi kasvattajalla pieni kesäloma, joten ulkoilemaan pääsee vielä useammin. Sään salliessa, tai no... Perjantai-iltapäiväksi oli luvattu sateita, ja ihan kiitettävän märkää olikin kotiintullessa ja vettäkin tihkutteli. Olin noin niinkuin vähän päättänyt, että vintiöt saavat viihtyä vankilassaan, koska märkää jne. No, ei mennyt ihan kuin Strömsössä... Pikku kiljukurkut TAHTOIVAT pihalle temmeltämään! Ei Erkkikään sellaista kiljuntaa kuuntele, joten pennut vs. Maarit 1-0. Toivottavasti tässä ei nyt opittu, että kiljuminen kannattaa aina 😅.
Pihalta tullaan sitten aikanaan ihan kiltisti ja jonossa sisällekin, mitä nyt lakisääteinen 1-2 mattimyöhäistä saattaa jäädä pihalle hengailemaan ja joutuu kantokyydillä eteiseen. Eteisessä riehutaan hetken aikaa, ja sitten maistuu jo ruoka pentuvankilassa.
Aikamoinen meno ja melske täällä on toisinaan, mutta keskiviikkona ollaan haikeiden hetkien äärellä, kun lauman ensimmäinen muuttaa omaan kotiinsa. Lauantain jälkeen lauma on harventunut kolmeen temmeltäjään, mahtaa meillä tuntua autiolta ja hiljaiselta. Mutta nautimme täysillä koko laumasta siihen asti. Ainahan tämän ajan tietää koittavan, mutta tulee se silti tavallaan yllätyksenä, nytkö jo...
torstai 9. toukokuuta 2019
Tarkastettuja sukanriepottajia
Tällä viikolla oli suurten päätösten aika. Ensin kuitenkin matkailtiin eläinlääkärintarkastukseen saamaan vähän virallista tietoa kustakin pennusta ja mikrosirut niskaan Eli porukka pakattiin "kissankuljetuslaatikkoihin" ja auton peräkonttiin. Automatka sujui muuten rauhallisesti mitä nyt yksiöön itsensä arponut Gina-neiti vähän lauleskeli. Perillä oltiin tosi reippaita tutkimuksissa eikä Ginaakaan enää yhtään laulattanut perille tultua. Kaikki penntu todettiin terveiksi, purennat ovat ok ja pojilla on mitä pojilla kuuluu olla. Kotimatka sujuikin sitten hyvin rauhallisissa merkeissä, takapaksissa hiljaisuus, ja kotona päästiinkin sitten suoraan iltatemmellykselle pihalle.
Pennuista onkin tullut hyvin innokkaita ulkoilijoita. Enää niitä ei tarvitse kanniskella ulos tai ulko-ovelle, kun pentuvankilan oven avaa, juoksee sieltä siivo jono ulko-ovelle, enää ei kukaan eksy matkalla joukosta.
Ja pihallahan on kivaa. Tämän viikon uusiin taitoihin, tai toden teolla käyttöön otettuihin taitoihin kuuluu kantamis- ja vetoleikit. Pihaltahan löytyy kaikenlaista, kukkaruukuista vanhoihin lelunraatoihin ja pyykkinarulta joskus pudonneisiin sukkiin. Niitäpä sitten on ollut todella riemullista retuutella kavereiden kanssa saunan alle säilöön ja sieltä pois.
Kasvattaja elelee juuri nyt aika hektistä elämää jonka vapaa-ajan siis täyttää lähinnä koiranulkoilutus; mamma ja mummit haluavat lenkilleen, ja pikkuisetkin pitävät jo tarkkaan lakisääteisistä ulkoiluistaan kiinni. Niinpä mielenkiinnolla odotan huomista uhattua sadeiltapäivää ja sitä kuinka selittää seitsemälle ulosvaativalle pikkuwalesille että siellä sataa ja on märkää... Paria pentua sateessa vielä helposti ulkoiluttaakin, mutta 7:n kanssa tulee jo mukaan jokunen x-factor... Katsotaan kuka antaa ensiksi periksi.
Kasvattaja elelee juuri nyt aika hektistä elämää jonka vapaa-ajan siis täyttää lähinnä koiranulkoilutus; mamma ja mummit haluavat lenkilleen, ja pikkuisetkin pitävät jo tarkkaan lakisääteisistä ulkoiluistaan kiinni. Niinpä mielenkiinnolla odotan huomista uhattua sadeiltapäivää ja sitä kuinka selittää seitsemälle ulosvaativalle pikkuwalesille että siellä sataa ja on märkää... Paria pentua sateessa vielä helposti ulkoiluttaakin, mutta 7:n kanssa tulee jo mukaan jokunen x-factor... Katsotaan kuka antaa ensiksi periksi.
Niin, ja onhan pennut nyt nimetty virallisin nimin ja rekisteröitykin siis. Rikosrekisteröity 😂, voisi kai sanoa. Heistä tuli:
Dirlian Gangster Indeed - Gustav
Dirlian Gangster Prankster -Gil
Dirlian Gentleman Criminal - Glenn
Dirlian Greatest Gunman - Greg
Dirlian Gangster's Bride - Gina
Dirlian Granny's Pride - Gabriella
Dirlian Guilty Pleasure - Giselle
Päätökset on siis kaikehty kuka muuttaa ja mihinkin, ja onkin järkyttävää ajatella että viikon päästä väki vankilassa alkaa tosissaan vähetä. Onneksi kuitenkin on taas jokunen pentu vähän pidempään ettei jouduta kummalliseen hiljaiseen tyhjiöön liian äkkiä. No tällä kertaa tyhjiötä varmaan tehokkaasti poistaa kotiinjäävä "Neiti Wilda-Gabriella", jonka etunimi on vielä hiukan hakusessa 😄
Päätökset on siis kaikehty kuka muuttaa ja mihinkin, ja onkin järkyttävää ajatella että viikon päästä väki vankilassa alkaa tosissaan vähetä. Onneksi kuitenkin on taas jokunen pentu vähän pidempään ettei jouduta kummalliseen hiljaiseen tyhjiöön liian äkkiä. No tällä kertaa tyhjiötä varmaan tehokkaasti poistaa kotiinjäävä "Neiti Wilda-Gabriella", jonka etunimi on vielä hiukan hakusessa 😄
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)